Suomalainen yhteiskunta perustuu demokratialle, idealle tasa-arvoisuudesta sekä oletukselle yksilön oikeuksien kunnioittamisesta. Sananvapaus, uskonnonvapaus ja oikeus mielipiteiden ilmaisemiseen ovat niin ikään suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita. Yhteiskunta muodostuu sen jokaisesta jäsenestä, joilla on mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin useilla eri yhteiskunnallisilla keinoilla.

Jokainen teko vaikuttaa

Koska yhteiskunta on osiensa summa, meistä jokainen vaikuttaa yhteiskuntaan. Vaikutamme siihen sekä suoraan että epäsuorasti tuottavuutemme ja aiheuttamiemme kulujen kautta. Vaikutamme yhteiskuntaan puoltamalla aloitteita, äänestämällä, asettumalla ehdolle, ilmaisemalla mielipiteemme, mutta myös aivan ruohonjuuritasolla sillä, kuinka suhtaudumme ympäristöömme ja kanssaihmisiin. Vaikutamme yhteiskuntaan silloinkin, kun teemme omaa elämäämme koskevia ratkaisuja, jotka vaikuttavat omaan henkilökohtaiseen hyvinvointiimme.

Äänestäminen – oikeus vai velvollisuus

Suomalaiset vaikuttavat politiikkaan sekä kunnallisella tasolla että valtakunnallisesti käyttämällä äänioikeuttaan. Tyytymättömyys ja epäluottamus poliitikkoihin näkyvät vaalien aikaan äänestysprosentissa. On jokaisen valittavissa, käyttääkö äänioikeuttaan, vai jääkö mieluummin nukkuvien puolueeseen eli jättää äänestämättä. Sekin on eräänlainen kannanotto. Toisaalta äänestäminen on kuitenkin eräs niistä yksinkertaisista, mutta perustavanlaatuisista vaikutusmahdollisuuksista, joita yksittäisellä kansalaisella on käytettävänään yhteiskunnan toimintaan vaikuttamisen kannalta. Yksi ääni ei maailmaa muuta, mutta lopputuloksen kannalta se saattaa joskus olla lähes ratkaiseva.

Ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin

Poliittinen aktiivisuus on tietenkin eräs keino pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnallisesti. Kunnallispolitiikkaan pyrkiminen vaatii sitoutumista, eivätkä yksilön mahdollisuudet vaikuttaa edes valituksi tultuaan ole kovin tähtitieteelliset. Siitä huolimatta aktiiveja tarvitaan, sillä jokuhan päätökset lopulta pääsee tekemään. Poliittinen ryhmäkuri on sekä tarpeen että haitaksi, mutta järjestäytymistä on välttämätöntä, jotta aloitteita saataisiin vietyä läpi.

Kansalaisaloitteet

Yhteiskunnallisiin epäkohtiin puututaan nykyään entistä herkemmin, koska se on digitalisoitumisen myötä aiempaa helpompaa. Kansalaisaloitteen voi laatia ja allekirjoittaa internetissä sivustolla kansalaisaloite.fi. Saman istunnon aikana voi allekirjoittaa useampia aloitteita. Riittävästi kannatusta saaneet aloitteet etenevät käsiteltäväksi. Kansalaisaloitteiden myötä kansalaisilla on suora mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan lainsäädäntöön.

Mielenilmaukset

Mielenilmaukset ovat suhteellisen epäsuora tapa vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, mutta ne ovat oleellisia nimenomaan kannanottona. Julkiset mielenilmaukset tuovat medianäkyvyyttä, jolloin itse aihe nousee keskustelun aiheeksi ja joksikin aikaa valokeilaan. Jälleen kerran digitalisaation kulta-aikana julkisen mielenilmauksen järjestäminen on aiempaa nopeampaa. Sana leviää helposti yhteisöllisissä mediakanavissa. Vastakkainasettelu on myös helppoa, joten usein mielenilmauksia järjestetään samanaikaisesti puolesta ja vastaan. Mielenilmausten heikkouksiin kuuluu muun muassa se, miten ne sitovat viranomaisten resursseja, eikä väkivaltaisuuksilta aina ole vältytty. Mielipiteet ovat yleensäkin tulenarkoja kiistan aiheita, joten mielenilmauksissa on riskinsä, kun tunteet kuumenevat.

Hyväntekeväisyys

Hyväntekeväisyystempaukset ovat osa yhteiskunnallista vaikuttamista, jossa apua halutaan antaa yhteisöllisesti ja mielellään mahdollisimman suoraan avun tarvitsijoille. Hyväntekeväisyyteen voi osallistua monin eri tavoin, sekä kerääjänä että lahjoittajana.

Joukkohankkeet

Pienetkin teot ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, kansalaisaktivismia parhaimmillaan, kun paikalliset yhteisöt, järjestöt ja yksittäisten ihmisten muodostamat ryhmät ryhtyvät aktiivisesti edistämään paikallisia hankkeita. Tällaisia hankkeita voivat olla kylätilan perustaminen, kyläkoulun tai muiden paikallisten lähipalveluiden pelastaminen, yhdistysten tai muiden seurojen ja järjestöjen perustaminen ja tukeminen sekä vastaavat hankkeet. kehitysprojekteihin voi hakea avustuksia ja kerätä varoja erilaisin keinoin, esimerkiksi yhteisöllisen joukkorahoitusportaalin kautta.

Jokainen valinta ja kohtaaminen vaikuttavat

Suuret asiat lähtevät usein pienistä teoista. Pienet itsestään selvätkin asiat saattavat vaikuttaa suuresti. Kaiken vaikuttamisen ei tarvitse kohdistua laajoihin ihmisryhmiin, vaan yksilön suhtautuminen toisiin ihmisiin vaikuttaa jokapäiväiseen elämiseen ja sitä kautta myös yhteiskuntarakenteisiin. Kasvattajilla on olennainen rooli yhteiskunnan muokkaajina oman jälkipolvensa kautta. Lapsista voi kasvattaa vaikuttajia jo pienestä pitäen antamalla painoarvoa heidän näkökulmilleen ja mielipiteilleen. Arvostettu oppii arvostamaan ja vaikuttamaan.