Suomalaiseen demokratiaan kuuluu olennaisesti jokaisen täysikäisen, oikeustoimikelpoisen Suomen kansalaisen kansalaisoikeus ja niin ikään velvollisuus käyttää äänioikeuttaan kunnallisvaaleissa, eduskuntavaaleissa sekä presidentinvaaleissa. Tämän lisäksi äänioikeutta voi käyttää europarlamenttivaaleissa. Suomen evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuuluvat täysi-ikäiset voivat halutessaan äänestää myös kirkollis- eli seurakuntavaaleissa.

Lyhyt oppimäärä suomalaisesta äänioikeudesta

Ensimmäisen kerran suomalaiset ovat saaneet ottaa osaa äänestykseen jo vuoden 1362 jälkeen, kun suomalaisille annettiin oikeus lähettää edustajistonsa Ruotsin kuninkaanvaaliin. Tämän jälkeen harva ja valittu suomalainen väestönosa pystyi äänestämään itseään koskevissa asioissa, eikä rälssitalonpojilla ja maata omistamattomilla suomalaisilla ei ollut mitään asiaa säätyvaltiopäivien vaaleihin.

Kansanedustuksen periaate sisällytettiin vuoden 1869 valtiopäiväjärjestykseen. Äänioikeutta rajasivat edelleen mm. tulot ja sääty. Vähitellen varakkuus ei enää taannut suurinta äänimäärää. Nuorsuomalaisten tavoitteena oli 1890-luvulla yhtäläinen äänioikeus porvaris- ja talonpoikaissäädyssä, ei vielä yleinen äänioikeus. Vuonna 1897 tehtiin ensimmäinen aloite naisten äänioikeudesta. Suomen Työväenpuolue vaati perustavassa kokouksessaan 1899 yleistä, yhtäläistä ja välitöntä ääni- ja vaalioikeutta. 15.-16.maaliskuuta 1907 pidettiin Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit, joista uuteen eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset 19 naispuolista kansanedustajaa.

Suomessa toimitettavat säännönmukaiset vaalit vuosina 2017-2030

  • Kuntavaalit pidetään neljän vuoden välein vuosina 2017, 2021, 2025 ja 2029.
  • Eduskuntavaalit järjestetään vuosina 2019, 2023 ja 2027.
  • Presidentinvaaleissa suomalaiset pääsevät täyttämään kansalaisvelvollisuutensa kuuden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2018 ja siitä eteenpäin vuosina 2024 ja 2030.
  • Seuraavat europarlamenttivaalit ovat vuosina 2019, 2024 ja 2029.

Kunnallisvaalit

Kunnallisvaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto, kuitenkin laissa asetettuja kunnan asukaslukuun sidottuja vähimmäismääriä noudattaen. Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi huhtikuun 3. sunnuntaina paitsi pääsiäisenä, jolloin kuntavaalit pidetään poikkeuksellisesti pääsiäistä edeltävänä sunnuntaina. Ahvenanmaan kuntavaalit toimitetaan myös joka neljäs vuosi, mutta eri aikaan kuin muualla Suomessa. Kuntien lukumäärä oli vuonna 2017 Manner-Suomessa 295 ja Ahvenanmaan maakunnassa 16.

Kunnallisvaaliehdokkaaksi voivat asettua yksittäiset oikeustoimikelpoiset henkilöt kahdella tavalla, joko puolueen ehdokkaana, tai valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Puolueet asettavat omat ehdokkaansa sääntöjensä mukaisesti. Valitsijayhdistyksen kautta ehdolle asettuminen toimii siten, että yli 2000 asukkaan kunnissa vähintään 10 samassa kunnassa asuvaa äänioikeutettua perustaa valitsijayhdistyksen. Valitsijayhdistyksen vaaliasiamies toimittaa ehdokashakemuksen kunnan keskusvaalilautakunnalle.

Eduskuntavaalit

Suomen Perustuslaissa määrätään valtiovallan kuuluvan Suomen kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva 200 kansanedustajan eduskunta, Suomen ylin valtioelin. Eduskunta valitsee hallitukselle pääministerin, muut hallituksen ministerit nimittää pääministerin ehdotuksen mukaisesti presidentti. Eduskunta vastaa lainsäädännöstä, taloudesta ja myös kansainvälisistä asioista. Eduskuntavaaleissa ehdokkaiden määrä on yleensä noin 2000, joista puolueella, vaaliliitolla tai valitsijayhdistyksen muodostamalla yhteislistalla voi asettua vaalipiirissä ehdokkaaksi enintään 14 ehdokasta paitsi jos vaalipiiristä valitaan kansanedustajia enemmän kuin 14, jolloin ehdokkaiden määrä voi olla korkeintaan yhtä paljon kuin edustajia valitaan.

Presidentinvaalit

Suomen Perustuslaissa on asetettu, että Suomen kansa valitsee tasavallan presidentin välittömillä vaaleilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista. Presidenttiehdokkaita voivat asettaa ehdokaslistoiltaan sellaiset puoluerekisterin puolueet, joista on valittu vähintään yksi kansanedustaja presidentinvaaleja edeltävissä eduskuntavaaleissa. Lisäksi vaaditaan valitsijayhdistykset, jotka ovat vähintään 20 000 äänioikeutetun kansalaisen perustamia.

Jokainen valitsijayhdistys ja puolue voi asettaa ainoastaan yhden presidenttiehdokkaan, jotka ovat ehdokkaina koko maassa. Usein presidenttikilpailu käy niin tiukaksi, että joudutaan järjestämään toinen vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun ehdokkaana on istuva presidentti, on todennäköistä, että hänet valitaan toiselle kaudelle. Tämä ei tietenkään ole itsestäänselvyys. Istuvan presidentin haastaminen käy yleensä kuitenkin muille presidenttiehdokkaille lähinnä ajoissa aloitetusta kampanjoinnista ja harjoituksesta seuraavaa presidentinvaalia silmällä pitäen. Presidentin kausi kestää Suomessa 6 vuotta.