Yhteiskunta koostuu eri mieltä olevista ihmisistä eikä mikään ratkaisu voi koskaan miellyttää jokaista kansalaista. Erityisesti internetin aikana kenen tahansa on helppo ilmaista mielipiteensä yhteiskunnan tilasta, uusista päätöksistä ja säännöksistä sekä vanhojen purkamisesta. Onkin tyypillistä, että pinnalla on aina vähintään yksi kuuma puheenaihe, jota käsittelevät kirjoitukset keräävät tykkäyksiä ja kimpaantuneita vasta-argumentteja niin uutissivustoilla kuin sosiaalisessa mediassakin.

Mitkä ovat kuumia puheenaiheita viime vuosien suomalaisessa yhteiskunnassa?

Suomen alkoholipolitiikasta ollaan monta mieltä

Vuonna 1932 kumottu kieltolaki jätti aikanaan suomalaiseen alkoholipolitiikkaan jälkensä, jotka näkyvät vielä tänäkin päivänä. Monien mielestä useisiin muihin maihin verrattuna varsin tiukka ja moninaisista säännöistä sekä rajoituksista koostuva alkoholipolitiikka on välttämätön kansanterveyden ylläpitämiseksi, toisia taas viinien puuttuminen ruokakaupoista ja rajatut anniskeluajat ärsyttävät suuresti.

Suomen alkoholipolitiikan ohjenuorana pidetään yleisesti alkoholin haittojen minimointia. Tämä tapahtuu vähentämällä alkoholin kokonaiskulutusta kansan parissa sen saatavuuden ja hinnan sääntelyn kautta. Valtiolla on alkoholin myynnissä monopoliasema ja valtio-omisteinen Alko on ainut taho, joka saa myydä yli 4,7-prosenttisia alkoholijuomia vähittäismyynnissä. Myymälöiden rajallisilla aukioloajoilla pyritään ehkäisemään käsistä riistäytyvää käyttöä. Samasta syystä alle 4,7-prosenttisia juomia ei saa myydä ruokakaupoissa iltayhdeksän ja aamuyhdeksän välillä.

Alkoholin myynnin sääntely jakaa mielipiteitä voimakkaasti. Toisten mielestä nykyinen käytäntö on passeli, joidenkin mielestä sitä saisi kiristää entisestään. Moni taas kannattaa hieman lepsumpaa otetta ja toivoisi esimerkiksi Alkon monopoliaseman purkamista. Toiset vapauttaisivat myynnin kokonaan. Alkoholilakiin on odotettavissa muutoksia lähiaikoina, sillä muun muassa kaupassa myytävien juomien prosenttirajaa nostavaa lakia käsitellään parhaillaan eduskunnassa.

Suomessa on vain yksi kasino

Samaan tapaan kuin valtiolla on monopoliasema alkoholin vähittäismyynnissä, on sillä se myös rahapeleissä. Suomessa uhkapelejä saa pyörittää vain yksi taho: valtion omistama Veikkaus. Siinä missä viiniä saa vain Alkosta, saa kasinopelejä pelata vain Veikkauksen pelipisteissä. Sekä miedompiin alkoholijuomiin että pelikoneisiin taas pääsee käsiksi ruokakaupassa. Kauppojen eteisistäkin löytyvät kolikkopelit ovat kuitenkin kaikkien muiden Suomessa pelattavien rahapelien tapaan Veikkauksen omistamia. Perusteena monopolille on sama kuin alkoholinkin tapauksessa: sen avulla pyritään ehkäisemään haittoja. Lisäksi Veikkauksen tuotolla rahoitetaan muun muassa urheilua, nuorisotyötä ja terveydellistä sekä sosiaalista hyvinvointia.

Kasinon omistaminen ei Suomessa ole mahdollista muiden kuin Veikkauksen osalta ja maamme kamaralta löytyykin toistaiseksi vain yksi, Helsingissä sijaitseva kasino. Erilaisia pelipisteitä on toki rutkasti muuallakin ja pelejä löytyy lisäksi esimerkiksi baareista ja kaupoista. Moni kuitenkin kaipaisi alalle kilpailua ja reippaasti parempaa kasinovalikoimaa – pelaaminen onkin siirtynyt suuressa määrin nettiin, jossa valinnanvaraa riittää. Toisten mielestä pelaamisen rajoittaminen monopolin avulla ja tulojen ohjaaminen hyviin kohteisiin on ensiarvoisen tärkeää. Ulkomaisilla nettikasinoilla pelaamisesta on kiistelty jo pidemmän aikaa eivätkä muut tahot kuin Veikkaus saa esimerkiksi mainostaa pelejään Suomessa.

Taksiliikenne avautuu kilpailulle soraäänistä huolimatta

Taksiliikenteen vapauttamisesta ja lupajärjestelmän poistamisesta on käyty kiivasta polemiikkia jo pidemmän aikaa. Taksitoimintaa on Suomessa perinteisesti säädelty määräämällä hinnoista ja taksien määrästä laissa. Lisäksi taksinkuljettajalta vaaditaan lupa. Hintojen ollessa kaikille sama kilpailua ei voi syntyä eikä taksiyrittäjäksi ole myöskään voinut ryhtyä ilman kuntakohtaisten lukumääräkiintiöiden mukaan luvista päättävän ELY-keskuksen myöntämää lupaa. Taksisääntelyä puretaan vuonna 2018 voimaan tulevassa laissa ja määrä- sekä hintasääntelystä luovutaan kokonaan. Lupa kuljettajalta vaaditaan edelleen.

Lain voimaantuloa edelsi kiivas keskustelu sääntelyn hyvistä ja huonoista puolista niin eduskunnassa kuin kansalaisten parissakin. Toisten mielestä hintasääntely pitää hinnat kohtuullisina ja toiset taas uskovat, että kilpailun vapauttaminen mahdollistaa edullisemman taksilla huristelun. Uuden lain voimakkaimpiin vastustajiin kuuluu ymmärrettävästi Taksiliitto. Lakiuudistuksen todelliset vaikutukset taksiyrittäjiin ja asiakkaisiin näkyvät suomalaisen yhteiskunnan arjessa pian.