Median määritys on laajentunut huomattavasti niistä ajoista, kun sillä tarkoitettiin vielä pääsääntöisesti lehtiä, radiota ja televisioviestintää. Myös median käyttö ja mediakäyttäytyminen ovat muuttuneet verrattain lyhyessä ajassa. Pohjimmiltaan kyse on edelleen viestinnästä ja viestin välittämisestä. Viestijöitä, viestinnän kohteita ja viestinnän välineitä on aiempaa enemmän, siksi viestin erottuminen massasta on haastavaa. Mediakriittisyydestä puhutaan aika ajoin, samoin mediakasvatuksesta.

Digitalisaation myötä valtavat määrät tietoa leviävät huomattavan lyhyessä ajassa, jolloin uutisankoilta ja varsinaiselta trollaamiseltakaan ei vältytä. Propagandaa on toisaalta aina käytetty pyrkimyksenä vaikuttaa vastakkaisen leirin käsityksiin sekä sodassa että rauhan ajan politiikassa. Luotettavien tietolähteiden tunnistaminen olisi ensiarvoisen tärkeää, mutta tehtävä on haastava, sillä kaikki tieto on alkujaan inhimillisesti tuotettua – niin myös inhimilliset virheet ovat aina mahdollisia, sillä kaikkea virheellistä tietoa ei aina oikaista.

Lisäksi tulee muistaa, että historiaa on kautta aikojen muokattua kulloisenkin vallassa olevan tahon näkökulmasta. Absoluuttista ei aina ole olemassa, tai se saattaa joidenkin asioiden suhteen jäädä ikuisesti tuntemattomaksi.

Kieli avainasemassa

Kaikessa kommunikoimisessa viestin muotoilu ja sen ymmärtäminen vaativat kielen osaamista ja ymmärrystä. On luonnollista, että kieli muuttuu ajan kuluessa, mutta sen tarkoituksellinen muokkaaminen kieltä köyhdyttämällä puhtaasti välinpitämättömyydestä johtuen on äärimmäisen huono asia. Kielen ymmärryksen heikentyessä tietoa ei enää kyetä välittämään täsmällisesti, koska yksiselitteisen tekstin muotoiluun ei ole enää tarvittavia edellytyksiä.

Kielenkäytön rajoittuminen ja huolimattomuuden yleistyminen aiheuttavat sen, etteivät ihmiset enää ymmärrä toisiaan. Koska objektiivinenkin viestintä toteutetaan lähtökohtaisesti subjektiivisesti, medialla on vastuullinen tehtävä. Tiedottamisen lisäksi uutismedian tehtävä on pysyä mahdollisimman neutraalina, jotta medialla ei pyrittäisi vaikuttamaan ihmisten mielikuviin. Toisaalta mielikuviin vaikuttaminen on myös eräs median käyttötarkoituksista.

Median uskottavuus kärsii huolimattomuudesta

Etenkin sanomalehdet olivat vielä muutamia vuosia sitten tiukasti asiallisia ja tietopainotteisia julkaisuja, joiden kielenkäyttö oli mahdollisimman huoliteltua ja oikoluettua. Viihteellinen lähestymistapa on muuttanut sanomalehden perinteistä muotoa. Muutoksella pyritään oletettavasti miellyttämään lukijoita, mutta samalla asialinja on väljähtynyt ja informatiivisuus kärsii. Kiire, kilpailu ja osaamattomuus näkyvät valitettavan usein sekä lehtien palstoilla että teksti-tv:n uutisoinnissa.

Media kannanottamisen välineenä

Yhteiskunnallisia asioita käsitellään päivittäin valtamediassa. Verkkojulkaisun tekemisen yksinkertaisuus, digitaalisten painojen ansiosta laskeneet painokustannukset kuin myös taitto-ohjelmien kehittyminen ja osaamisen kasvu ovat tuoneet median osaksi erilaiset kantaa ottavat julkaisut, joita sitoutumattomat tahot tuottavat. Esimerkiksi Voima-lehti pyrkii nostamaan tietoisuuteen yhteiskunnallisia aiheita. Päivittäismedia soveltuu myös yksittäisten kansalaisten välineeksi mielipiteiden esittämiseen. Ilmaislehtien tekstiviestipalstat, lukijoiden kolumnit ja mielipidepalstat toimivat enemmän ja vähemmän editoituina alustoina kannanotoille.

Median käyttäminen epäkohdista tiedottamiseen

Yhteiskunnalliset epäkohdat, joita kansalaiset kohtaavat julkisella sektorilla, voidaan tuoda julkisuuteen iltapäivälehdissä. Lähes kaikkiin julkaisuihin on mahdollista ottaa yhteyttä ehdottamalla uutisvinkkejä. Tällainen toimintamalli on erinomainen esimerkki tutkivan journalismin, osallistavan median ja jopa yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhdistämisestä.

Verkkojulkaisut ja yhteisöllinen media

Verkkolehtien ja blogien julkaisukynnys on niin matala, että internetiin tuotetaan sisältöä jopa yli tarpeen. Koska jokainen voi alkaa julkaista sisältöä verkossa, on verkkojulkaisujen taso varsin kirjavaa. Kaikille julkaisijoille ero mielipiteen sekä sananvapauden toteuttamisen ja asiattoman mediakäyttäytymisen välillä ei ole täysin selvää.

Toisaalta sananvapauteen ja mielipiteiden vapaaseen ilmaisemiseen vedotaan usein tieten tahtoen, vaikka kirjoitusten taso olisi selvästi herjaavaa ja kiihottaisi jopa ihmisryhmiä vastaan. Anonymiteetti keskustelupalstojen kommenttiosioissa houkuttelee ylilyönteihin. Yhteisöllinen media eli mm. Facebook on suosituimpia median tuottamisen muotoja, jossa median valta kaikessa positiivisuudessaan, mutta myös haittavaikutuksineen ja heikkouksineen tulee esille ehkä kaikkein selvimmin.